Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarha

Vihertää

2012-03-12T13:09:00.000-07:00

Latva-artisokka esittelee ensimmäisiä sirkkalehtiään. Ohdakekasveihin kuuluva latva-artisokka on monivuotinen ja voi elää 15-vuotiaaksi. Meillä sitä kasvatetaan yksivuotisena, koska talvehtiminen ei onnistu ainakaan avomaalla.

Latva-artisokan esikasvatus pitäisi aloittaa jo helmikuussa, mutta nämä vantterat alut kylvin maaliskuun alussa ja saamme toivottavasti maistaa tätä ylellistä herkkua Hirvihaaran kartanolla elokuun lopussa!

Kylvöjen aika

2012-03-05T10:43:00.001-08:00

Uusia ja vanhoja lajeja ja lajikkeita on jälleen tulossa kartanomme ryytimaalle. Latva-artisokka ja jättisipuli vaativat pitkän esikasvatuksen ja niiden itämistä odottelenkin nyt malttamattomana.

Hyväksytty luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään!

2012-01-15T07:02:00.000-08:00

Vuoden alussa saimme päätöksen ELY-keskukselta. Heinäkuussa tehty tuotantotarkastus on hyväksytty ja olemme nyt LUOMUJA eli luonnonmukaisessa tuotannon valvontajärjestelmässä!

Kartanon LUOMU-ryytimaa on kauniisti peittynyt lumivaippaan.Kuukauden kuluttua alkavat ensimmäiset esikasvatukset koulumme luomuun hyväksytyssä kasvihuoneessa. Latva-artisokka ja jättisipuli pitää kylvää jo helmikuussa, tomaatti maaliskuussa.

Palmukaalit tuoksuivat voimakkaasti lämpötilan noustessa hieman plussan puolelle. Osa kasvustosta on edelleen ihan käyttökelpoista.

Marrasusvaa

2011-11-05T12:36:00.000-07:00

Aamuisin puutarha kylpee nyt usvassa, joka ei aina poistu päivälläkään. Ilma on edelleen todella kosteaa ja lauhaa. Kaikki irtaimisto poistetaan kuitenkin ensi viikolla puutarhasta ja kerätään vielä yrttejä, vuonankaalia, palmukaalia ja maa-artisokkaa. Keskiviikkona pitäisi yöllä pakastaa, joten vesiletkutkin ovat turvassa varastossa.

Ensi kevään istutuksia suunnitellessa täytyy tietää laatikoiden ravinnetarpeet ja kasvualustan Ph-arvot, jotta oikeat kasvit pääsevät oikeilla paikoilla kasvuun. Otin maanäytteen jokaisesta laatikosta ja lähetän sen Viljavuuspalveluun, josta saa maa-analyysin parissa viikossa.

Vielä kasvaa

2011-10-23T11:00:00.000-07:00

Koristekaalit "kukkivat" vielä värikkäinä muun kukinnan jo hiipuessa. Vielä jokunen kehäkukkakkin jaksaa avautua, mutta kylmät yöt vievät loputkin kukkivat mennessään.

Kartanon yrttilaatikoissa timjamit, salviat, minttu, sitruunamelissa ja rosmariinit ovat selvinneet muutamista yöpakkasista, mutta basilikan paikalla kasvaa tuuheana ravinnepyydyskasvina kaura. Rosmariinit siirsin talvehtimaan kartanon torniin, jossa on runsaasti valoa, mutta lämpötila pysyttelee viidessätoista asteessa.

Purjo oli saanut jo jonkin verran pakkasvaurioita, mutta muutamaa lehtikerrosta harventamalla saatiin vielä paljon satoa keittiön varastoon.

Pinaattikiinankaali nauttii kylmenevästä säästä ja jatkaa kasvuaan!

Myös lehtikaaleihin kuuluva palmukaali Nero di Toscana säilyy lumen tuloon asti.

Hieman haikeana puhdistin viimeisiä sipuleita ja punajuuria puutarhamme pesupaikalla. Ensi viikolla kylvän vielä palsternakkaa ja porkkanaa muutamiin laatikoihin. Etenkin palsternakka hyötyy syyskylvöstä ja itää aikaisemmin kuin keväällä kylvetyt. Porkkanan tuholaisen kempin toivon myöhästyvän lennollaan toukokuun lopussa. Jos porkkana on ehtinyt kasvaa siihen mennessä tarpeeksi, ehkäisee se kemppien tuhoja kasvustossa.

Palmukaalia ja maa-artisokkaa lukuunottamatta kaikki laatikot pitäisi saada tyhjiksi kuluvan viikon aikana, sillä eiköhän se talviaikaan siirtyminen ole hyvä ajankohta päättää tämä upea kulunut ensimmäinen kartanomme kasvukausi!!

Kylmän kestävät

2011-10-11T12:44:00.000-07:00

Jerusalem artichoke eli maa-artisokka muhii meillä kotona leivinuunin lämmössä valkosipulikermassa ja maistuu taivaalliselta samassa lämmössä kypsyneen hunaja-rakuunapossun kera. Kartanon keittiöön nostimme ensimmäiset kymmenisen kiloa samettisen kermaiseen sosekeittoon.

Maa-artisokka on ns. lyhyen päivän kasvi, jolla keltaisena loistava kukinta edellyttää alle kahdeksan tunnin mittaista vuorokautista valojaksoa. Lyhyen päivän kasvit kukkivatkin usein myöhään syksyllä, kun kriittinen yönpituus ylittyy.

Yksi satoisimmista kasveistamme, jota soisi kasvatettavan enemmän. Satoa siitä voi kerätä sekä syksyllä että keväällä ja aina jää uusia istukas-mukula-juurakoita uuteen kasvuun!

Vuonankaali kestää pakkasta jopa -15 astetta! Eli satoa saadaan vielä lumisateillakin tästä runsaasti A- ja C- vitamiinia sekä rautaa sisältävästä salaattiherkusta.

Syyshehkua

2011-10-03T12:12:00.000-07:00

Talvikurpitsat hehkuvat harmaana syyspäivänä keittiöpuutarhassamme. Keitoissa ja muhennoksissa ne varmasti lämmittävät monen vieraamme mieltä ja kieltä. Oma suosikkini on ehdottomasti yksinkertainen uunikurpitsa, joka on täytetty oikealla voilla, hunajalla ja kuorrutettu kanelilla. Kuumana lautaselle ja kukkurallinen vaniljajäätelöä päälle!

Ensimmäinen pakkasyö syys-lokakuun vaihteessa kellastutti hieman kiekkokurpitsoja ja tuhosi lehdistön täysin. Kurpitsat on nyt pelastettu ja laatikkoon joutavat pian kauran siemenet, jotka toivottavasti ehtivät hiukan itää ennen oikeita pakkasöitä (ja lumen tuloa?).

Tästä lantusta tekisi muutaman laatikon, sillä painoa vuoden vihanneksella on 4,832 kg!

Kaunis vihreä kaura kasvaa vauhdilla ja kerää kasvualustaan jääneet ravinteet talteen.

Satojuhlaa

2011-09-26T10:11:00.000-07:00

Hirvihaaran kartanon johtaja Sari Repo juhlii yhdessä henkilökuntansa kanssa sadonkorjuujuhlaa keittiöpuutarhassamme! Oranssia hehkua syyspäivään kerättiin talvikurpitsa-laatikosta. Mukana juhlimassa pääpuutarhuri ja saunamajuri Ensio Stenman (oik), kokki Turo Granqvist, keittiömestari Mikko Liikaluoma, myyntineuvottelija Minna Nakari ja luomupuutarhuri Suvi Lehtonen (vas).

Shamppanjaa ja kauraa

2011-09-20T11:14:00.000-07:00

Hirvihaaran kartanon johtaja Sari Repo tarjoaa vieraillemme shamppanjaa keittiöpuutarhan portilla.

Muhkeat kyssäkaalit ovat kasvattaneet laajan juuriston.

Biodynaamisista siemenistä kasvaneet kyssäkaalit Superschmeltz ja violetinsininen Azur Star.

Keittiöpuutarhaamme rakennetaan kasvihuonetta!

Ensimmäinen laatikollinen kauraa kasvussa! Sato on korjattu tästä kasvulaatikosta ja porkkanoiden sekä sipulien jälkeen kylvövuorossa ovat maanparannuskasvit. Kaura toimii hyvänä aluskasvina viljelykiertoa ajatellen. Se suojaa maata syksyllä ja tuo maahan eloperäistä ainetta. Kaura pienentää myös ravinteiden hävikkiä ja estää rikkakasveja kasvamasta.

Joukossa myös sinilupiinin versoja. Sinilupiini on palkokasvi, joka parantaa maan rakennetta. Se jättää maahan typpeä, jota sen juuribakteerit sitovat ilmasta.

Härmä on vallannut talvikurpitsalaatikon. Loppukesän lämpimät päivät ja kosteat yöt sekä liian tiheä kasvusto altistavat härmälle. Härmän itiöt muhivat etenkin aamukasteisessa kasvustossa. Onneksi kurpitsat voivat hyvin ja ovat melkein valmiita soppakattilaan!

Oman maan tomaatit matkalla kohti keittiötä.

Auringon keltaista harmaana syyspäivänäkin. Maa-artisokka ja samettiruusu loistavat kukinnoillaan koko syksyn.

Luomu - Se suuri ero

2011-09-08T11:13:00.000-07:00

Keittiöpuutarhan satoa onnelliselle voittajalle kasvintunnistuskilpailussamme!

Kerroin tänään asiakkaillemme luomusta ja lähiruoasta. Istuessaan illallispöytään heillä oli päällimmäisenä mielessä selkeä ero tavanomaisesti viljellyn ja luonnonmukaisesti viljellyn ruoan välillä. Luomussa hoidetaan ja lannoitetaan maaperää, tavanomaisessa vain kasvia. Myös eloperäisyys maa-aineksessa jäi varmasti monelle mieleen matopankistani, jonka aion kerätä ensi keväänä kasvulaatikoihimme henkilökuntamme avustuksella. Jokainen tuo työvuoroon tullessaan vähintään 50 lieroa!

Uusi sato punajuurta kohta valmiina keittiöön ja lautasille.

Asiakkaiden iloksi kruunutillistä riittää kotiinviemisiäkin omiin rapujuhliin.

Toukat ovat vihdoinkin "kasvaneet aikuisiksi" ja lopettaneet palmukaalin nakertelun.

Nyt kasvustosta löytyy jo uusia puhtaita lehtiä ja kirpeät syyspäivät antavat niille reilusti makua.

Perusmalli Siistipihan kasvulaatikosta, johon on upotettu sivusta kasteluletku tihkukastelua varten. Sivussa myös apuvälineenä siirreltävä hoitotyö/kitkentäpenkki.

Puutarharastit

2011-09-04T09:39:00.000-07:00

Keittiöpuutarhamme on saanut ympärilleen teräsaidan, jonka tarkoitus on pitää ensisijaisesti nelijalkaiset vieraat loitolla. Aita antaa vielä mahdollisuuksia myös syysistutuksille ja tarkoitus onkin kokeilla viiniköynnöstä.

Zilga on erittäin talvenkestävä viiniköynnöslajike joka on kestänyt jopa -40 C.
Zilga kehittyy nopeasti rotevakasvuiseksi köynnökseksi. Keskikokoiset, tummansiniset ja herkulliset rypäleet valmistuvat aikaisin ja ovat erittäin makeita.
Kasvupaikan tulee olla lämmin, aurinkoinen ja tuulelta suojainen, jotta rypäleet ehtivät kypsyä myös huonona kesänä. Kasvualustan tulee olla syvä, jotta viiniköynnös pystyy kehittämään sekä pinta-, että syväjuuriston.

(Jaakkola puutarhakeskus)

Asikkaillemme järjestettiin kartanon ympäristöön erilaisia rasteja, joista muutama sijoitettiin tietysti keittiöpuutarhaan. Kuvien jälkeen rastien oikeat vastaukset!

Halloween kurpitsan paino on 7,2 kiloa. Kuvassa toinen vuoden vihanneksista eli lanttu (toinenhan on nauris).

Mikä lehti? - lehtipersilja kuvassa. Mikä lakka? - vihannesportulakka (arvauksissa hauskoja ehdotuksia, kuten portugalin lakka!). Salvian nimi tulee latinankielisestä sanasta salvare - parantaa.

Tomaattisuojassamme on maukas tungos.

Maa-artisokka ja auringonkukat kilpailevat korkeudesta.

Yrttien taikaa ja tuoksua

2011-08-24T12:15:00.000-07:00

Kartanon yrtit kasvavat ja antavat satoa melkein kuin luostareiden puutarhoissa aikojen alussa. Iisopista on perinteisesti valmistettu teetä ja myös tupakkaa. Sillä on antiseptisiä ominaisuuksia ja sen on uskottu auttavan yskään sekä astmaan. Lentävien ystäviemme iloksi tämä hunajayrtti kelpaa erinomaisesti kuten myös yrttitarhan kaunistukseksi sinisine kukkineen.

Kaikki yrtit jatkavat kiitollisena kasvuaan, mitä enemmän niistä korjataan satoa. Sadonkorjuu tehdään ennen kukintaa ja elokuussa saa olla tarkkana, että ehtii nyppiä etenkin kaikki basilikan kukkanuput ennen kuin se ehtii kukkia.

Kuninkaallinen yrtti kannattaa poimia lämpimänä iltapäivänä, jolloin sen lehdet ovat kuivat. Basilikasta saa upean "pensaan", kun jaksaa ahkerasti kerätä siitä satoa koko kasvukauden.

Rosmariini on uskollisuuden, ystävyyden ja muistamisen symboli. Sitä on poltettu ilman raikastamiseksi ja puhdistamiseksi aikoinaan sairashuoneissa. Maustekäytön lisäksi rosmariinia käytetään nykyisin myös hiustenhoitoaineissa ja etenkin tummat hiukset saa kotikonsteinkin kiiltäviksi rosmariinihuuhteluvedellä.

Rosmariini vaatii hyvin suojaisan ja aurinkoisen kasvupaikan, jossa ei koskaan saa olla liian märkää.

"Roomalaisille Salvia oli pyhä kasvi, ja sen kerääjän piti olla puhdas ja paljasjalkainen... Keskiajalla salvia merkitsi talon vauratta: jos salvia voi hyvin, talossa oli voimakas nainen ja rahaa riitti!" > Agricolan yrtit.

Latinan salvare tarkoittaa parantamista ja salvus taas hyvinvointia ja terveyttä.

Laakerinlehti ja kesäkynteli.

Kreikkalaiset lampaat syövät villiä timjamia ja kreikkalaisen lampaan liha onkin erittäin mehevää.

Rohkeuden ja urhoolisuuden yrttinä tunnettu timjami on monikäyttöisin mausteyrtti keittiössämme. Se tuo esiin helposti mietoja makuja ja pehmentää liian tuliset maut.

Timjamin kukat sopivat vesikannuun koristeeksi tai salaatin joukkoon antaen virkistävän ja pirteän maun.

Parfyymituotantoon viljeltäviä laventelin kukkia näkee laajoina peltoina Ranskan maaseuduilla. Meillä tämä kylpyhuoneiden ja vaatekomeroiden tuttu tuoksu harvoin talvehtii. Laventelin kukkia voi kuivattaa ja käyttää niitä myös leivonnassa.

Suvin LAVENTELIMURUT

200g luomuvoita

1,5 dl juoksevaa hunajaa

1 luomukananmunan keltuainen

½ tl leivinjauhetta

½ tl soodaa

300 g hienoja luomuvehnäjauhoja

1 ½ rkl kuivattuja laventelin kukkia

Vatkaa puukauhalla sokeri ja voi vaahdoksi ja lisää joukkoon keltuainen ja vehnäjauhot sekä jauhetut laventelin kukat. Paista keksit 150 asteessa n.17 min. kullankeltaisiksi.

Sadonkorjuuta ja uusia kylvöjä

2011-08-17T12:50:00.000-07:00

Keltajuurikas Golden Detroit on punajuurikkaan keltainen muoto, josta puuttuu vain punajuuren betasyaaniväriaine. Keltajuurikkaan lehdet ovat myös erittäin herkullisia. Juurikas kannattaa nostaa maasta aurinkoisella säällä, jolloin sen nitraattipitoisuus on mahdollisimman vähäinen.

Kartanon keittiön vuoropäällikkö Jouni Lehtonen nostaa 5,5 kiloisen kurpitsan lounaan sosekeitoksi.

Alkuruoaksi savulohta vesimelonin, oman maan yrttiöljyn ja vihannesportulakan kera.

Porkkanan ja purjon puhdistusta ennen keittiöön kuljetusta. Yhden porkkanan keskimääräinen paino on tällä hetkellä 250 g ja kasvu jatkuu...

Heinäkuun lopussa kylvetty punajuuri kasvattaa kartanolle toista satoa tänä kesänä.

Myös sokerihernettä, vuonankaalia ja retiisiä kylvetään uudestaan pitkälle elokuun loppuun. Etenkin vuonankaali on kiitollinen lyhyen päivän kasvi, joka itää jo + 4:ssä asteessa ja kestää pientä pakkastakin.

Oranssia ja vihreää

2011-08-15T11:15:00.000-07:00

Elokuinen aamu huurruttaa jo kasvustoa keittiöpuutarhassa kauniisti. Salaattifenkolien tillimäinen lehdistö kimaltelee aamuauringossa samettiruusujen takana.

Puutarhurin pieni apulainen on nostanut ensimmäisen talvikurpitsa Hokkaidon punnitukseen.

Salainen puutarha tuoksuu ja näyttää satumaiselta pienen kulkijan tutkimusmatkoilla laatikoiden välissä.

Syksyinen satokori täynnä yrttien tuoksua ja lähiruokaa.

Elokuun puolivälin vihreää tunnelmaa keittiöpuutarhassamme.

Palmukaalien puhdasta kaunista lehdistöä löytyy vielä kerättäväksi keittiöön.

Salaattia riittää varmasti vielä muutamalle lautaselle. Ja lisää on kasvamassa viereisessä laatikossa...

Täytetyt lentävät lautaset

2011-08-10T11:13:00.000-07:00

Lentävät lautaset eli kiekkokurpitsat valmistettiin tänään lounaalla kartanon keittiössä.

Kurpitsasta koverrettiin sisus pois ja täytettiin ne kanttarellimuhennoksella. Viereen kypsennettiin valkoruotista mangoldia.

Paahdettu siika ja värikäs punajuurikastike lautaselle sekä kansi kiinni kurpitsan päälle.

Loppusilaus höyrytetystä salaattifenkolista annoksen päälle ja pöytään!

Jotta kiekkokurpitsoja kasvaisi lisää, täytyy kurpitsalaatikoissa tehdä jatkuvasti mittavaa lehdistön harvennusta. Onneksi sain apua työhön luomupuutarhuri-opiskelijakollegalta...

Kartanon ryytimaalle palstatilaa

2011-08-09T10:21:00.000-07:00

Saimme hienosti kartanon ryytimaalle palstatilaa paikallisesta lehdestä:
http://www.mantsalalehti.fi/artikkeli/64832-kartanon-keittiopuutarha-kukoistaa

Sadonkorjuuta ja harvennusta

2011-08-02T12:31:00.000-07:00

Kiekkokurpitsa ufomainen Patisson tuottaa runsaasti satoa. Hauska tarjoiluastia esimerkiksi lisukkeille ja kastikkeille saadaan kovertamalla kurpitsan sisus pois. Kannen alle voi piilottaa vaikkapa kauden herkkua kanttarellimuhennoksen - tai kastikkeen.

Patissonit kerätään pieninä (n. 10 senttisinä) ja niitä voi syödä myös raakana. Erittäin vähäkalorinen loppukesän herkku.

Salkopapu Blauhilde ja pensaspapu Maxi antavat nyt lähes joka aamu korillisen keittiöön vietäväksi.

Porkkanat ovat jälleen kerran harvennettu ja nyt niitä riittää jo varastoitavaksikin.

Väliaikainen tomaattisuoja on toiminut hyvin ja joka päivä kerätään satoa kennolevyjen takaa.

Reunuspäivänkakkara keimailee laatikon reunalla.

Pienet samettikukat villiintyivät "torjumaan" tuholaisia ja purjo sekä lanttu nauttivat sen suojasta.

Talvikurpitsan matka jatkuu ja säännöllinen harvennus on nyt tarpeen.

Kesäkurpitsat on harvennettu ja kasvualusta näin ilmattu, jotta vältyttäisiin kasvitaudeilta ja tuholaisilta. Liian tiheä istutus vaivaa molempia kurpitsalaatikoita ja jokapäiväinen tarkkailu sekä harvennus ovat nyt tarpeen. Esimerkiksi poistamalla kuihtuvat kukat kehittyvistä hedelmistä mm. harmaahomeen leviämistä voidaan hidastaa.

Myskikurpitsan annetaan kypsyä mahdollisimman kauan. Makean pähkinäinen myskikurpitsa sopii sekä keittoihin että leivonnaisiin.

Pensaspavun kasvusto on myös liian tiheää ja alalehtiä poistamalla saadaan ilmaa kasvualustaan.

Kukkia ja toukkia

2011-07-26T12:09:00.000-07:00

Auringonkukka Ruby Sunset ehti ensimmäisenä avata loistonsa keittiöpuutarhamme portilla.

Kehäkukat loistavat kurkkuyrttien joukossa keittiöpuutarhan keskellä. Kehäkukilla koristellaan salaatit ja voilautaset.

Ruusupapu kiertää kauniisti maa-artisokkien yläpuolelle puutarhan etulaatikoissa.

Palmukaali Nero di Toscana selvisi alkukesän kirppojen hyökkäykseltä ja on kasvattanut lehdistöään vauhdilla. Nyt kuitenkin ovat vuorossa kaaliperhosen jälkeläisten aiheuttamat tuhot.

Kaaliperhosen ja kaalikoin toukat syövät kaalin lehtiin keskelle reikiä ja saattavat pureskella koko lehden olemattomiin. Ainoa keino luonnonmukaisessa viljelyssä niiden torjuntaan on jatkuva harson käyttö tai toukkajahti. Keräsin tänään kolme tuntia satoja toukkia lehtien alapinnoilta ja aloitan urakan varmaan alusta ylihuomenna...

Vihreä kaalikoin toukka syö myös ikkunakuvioita kaalin lehdillä. Näitäkin voi torjua mekaanisesti heti istutuksen jälkeen harsoilla tai hyönteisverkoilla.

Kypsää punaista

2011-07-19T12:02:00.000-07:00

Auringon kypsyttämät tomaatit ja hehkuvan punaiset punajuuret palkitsevat puutarhurin! Raidallinen punajuuri Tondo di Chioggia antaa siis varhaista satoa ja tilalle kylvin vielä uuden erän...

Talvikurpitsat saavat nyt aurinkoa ja ilmaa, kun lehtikasvustoa harvennettiin reilusti tilanpuutteenkin takia. Osa pienistä kurpitsan aluista olivat mustuneet ja mädäntyneet liian tiheässä kasvustossa.

Sadonkorjuuta ja kompostointia

2011-07-12T10:31:00.000-07:00

Upeana sadepäivänä on syytä juhlaan sekä maalla että keittiössä! Salaatit, pinaatit, herneenversot ja mangoldit voi kerätä putipuhtaina melkein suoraan nautittavaksi. Retiisit ja punajuuret ovat myös jälleen kerran harvennettu. Lisäkylvöjä voi vielä tehdä ja tehtiinkin tänään retiisistä ja salaateista. Viimeinen yritys myös saada kaskinauris itämään on tehty tänään! Vanha kaskinauris-lajike Enon kanta on pohjois-Karjalasta.

Maatiaiskanta eli paikalliskanta on viljelykasvin villin kantamuodon varhainen viljelymuoto. Sen yksilöiden edustama populaationsisäinen geneettinen muuntelu on runsasta; ihmisen viljelytoimenpiteet ovat muokanneet populaation geeniainesta, mutta maatiaiskanta on monilta ominaisuuksiltaan vielä hyvin lähellä luonnonkasvia. Se on luonnonvalinnan ja ihmisen toiminnan seurauksena sopeutunut paikallisiin viljely- ja ilmasto-olosuhteisiin. Maatiaiskanta on usein "omalla alueellaan" erittäin taudin- ja ilmastonkestävä, koska sen laaja geneettinen kirjo tuottaa mitä moninaisimpia poikkeamia kestäviä yksilöitä. Esimerkkinä voidaan mainita kaskinauris ja sen Enon kanta, Vienan kanta tai Kainuun kanta.

Maatiaislajike eli paikallislajike on pitkäaikaisen viljelyn ja tietoisen tai tiedostamattoman valinnan seurauksensa muuttunut kantamuodostaan melkoisesti. Se on viljelyevoluution kuluessa voinut kehittyä luonnonvaraista muotoa lähellä olevasta maatiaiskannasta tai toisesta maatiaislajikkeesta. Maatiaislajikkeiden populaation sisäinen geneettinen muuntelu on vähäisempää kuin maatiaiskannoilla. (Maatiainen ry)

Retiisi on ehkä kehittynyt retikasta. Se on tullut viljelyyn vasta 1500-luvulla pitkänomaisena valkoisena muotona. Tällaisia viljeltiin 1600-luvulla Turun Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassakin. 1700-luvulla retiisi sai pienen pyöreän muotonsa. Aluksi nekin olivat valkoisia ja vasta myöhemmin kehitettiin punaisia. Retiisin maku makeankirpeä, mikä johtuu sinappiöljystä.

Retiisiä kastellaan runsaasti, sillä kuivassa se kitkeröityy ja alkaa helposti kukkia. Neljän viikon kuluttua kylvöstä saadaan ensimmäinen sato. Kasvaa parhaiten 12–15 asteen lämmössä. Mukulat venyvät pitkänomaisiksi korkeassa lämpötilassa ja syvään kylvettynä.

Valkoinen Eiszapfen on nopeakasvuinen. Kauniit, sylinterinmuotoiset, täysin valkoiset juuret. Suippo kärki. Pituus n. 10–12 cm. Malto mehukas ja rapea. Mehukkaat lehdet sopivat salaattiin. Sopii sekä avomaalle että lavaviljelyyn.

Punainen pyöreä Cherry Belle on arvostettu kesälajike. Kasvuaika n. 22 vrk. Kirsikanpunainen kuori sileä ja ohuehko. Maultaan makea ja mieto. Sopii avomaa ja lavaviljelyyn. Kestää varastointia tulematta kitkeräksi.(Hyötykasviyhdistys)

Kesäkurpitsat pitäisi kerätä 14-21 cm:n mittaisina, jotta niiden maku tuoreena säilyisi hyvänä. Tämä yksilö pääsi kasvamaan salaa kaksi kertaa yli sallitun rajan.

Kesäkurpitsaa käytetään raakana salaateissa ja leivän päällä, kypsennettyinä padoissa, keitoissa, leivonnaisissa ja sellaisenaan. Kukat (käytetään hedekukkia) ovat syötäviä joko salaateissa tai friteerattuina. Ne kastellaan pannukakkutaikinaan ja keitetään öljyssä. Siemenet ovat erittäin terveellisiä. Niitä voi lisätä leipätaikinaan tai syödä sellaisenaan mielellään paahdettuina. Suurista kesäkurpitsoista voidaan keittää sokerin kanssa hilloa. Keitetty löysä kurpitsa voidaan pakastaa ja käyttää esimerkiksi pullataikinaan maidon asemesta. (Hyötykasviyhdistys)

Talvikurpitsan haaroittuva rento varsi voi kasvaa yli 12 metriä ja nämä kompostiin päätyvät varret uhkasivat jo naapurin viljapeltoa!

Puutarhasta keittiöön

2011-07-10T04:24:00.000-07:00

Kaikki 22 kasvulaatikkoa nauttivat melkein koko päivän auringosta ja jatkuvien hellepäivien jälkeen käsin kastelussa kuluu aikaa noin kolme-neljä tuntia.

Eviran luomutarkastaja kävi menneellä viikolla kartanon keittiöpuutarhassa tekemässä alkutarkastuksen. Nyt odotamme päätöstä luomuvalvontaan hyväksymisestä.

Luomu-hakemuksen ja sen liitteiden läpikäynnin jälkeen toimijan luona tehdään alkutarkastus, jossa arvioidaan toimijan mahdollisuuksia noudattaa luonnonmukaisen tuotannon vaatimuksia. Alkutarkastuksesta laadittavan tarkastuskertomuksen ja hakemuksen perusteella tehdään päätös toimijan liittämisestä valvontajärjestelmään.

Jokaisen luomuvalvontajärjestelmään kuuluvan luomutoimijan luona tehdään vuosittain maksullinen tarkastus, jossa varmistetaan luomusäännösten noudattaminen käymällä läpi toimijan ylläpitämä dokumentaatio luomutoiminnastaan.

Kirjanpidon ja siihen liittyvien asiakirjojen avulla luomutuotteet on pystyttävä jäljittämään kaikissa luomutoiminnan tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheissa.

Raidallinen punajuuri Tondo di Chioggio on harvennettu. Se on makea italialainen lajike, joka ei värjää kasvispaistoksissa muita raaka-aineita.

Kauniit punajuuricarpacciot voi tehdä marinoimalla raaka ohueksi leikattu punajuuri sitruunamehulla, öljyllä, hunajalla ja suolalla. Annetaan tekeytyä jääkaapissa marinadissa puolisen tuntia ennen tarjoilua. Lisukkeeksi nokare pehmeätä vuohenjuustoa kruunaa kauniin kesäisen punavalkoraidallisen alkuruoan.

Kyssäkaali eli kaalirapi koki lähes totaalisen tuhon kirppojen vallattua taimien lehdet. Jättikyssäkaali Superschmeltziä jäi kuitenkin muutama laatikkoon ja kasvu jatkuu toisilla yksilöillä neljään kiloon saakka! Makea, tuoreenakin herkullinen kyssäkaali tarvitsee paljon vettä kuivina kausina, muuten se jää puisevaksi.

Purjosipulia kasvaa kartanon keittiöpuutarhassa parissakin laatikossa ja syksyllä saadaan varmasti nauttia luomu-perunapurjokeittoa.

Purjon murskattuja lehtiä voidaan muuten käyttää lievittämään hyönteisten pistoja.

Salaattifenkoli maistuu ja tuoksuu anikselta. Tilliä muistuttavat lehdet sopivat hyvin kalaruokiin ja maukkaan raikkaan tyviosan voi syödä raakana salaateissa.

Lehtisalaattia kasvaa useammassa laatikossa eri kasvuvaiheissa. Näin saadaan koko kesäksi tuoretta oman maan salaattia.

Pinaattia ja mangoldia leveässä laatikossa salaattifenkolin kanssa.

Hokkaido Talvikurpitsalle ei riittänyt sitten yksi leveäkään laatikko... Odotamme syksyä, jospa saamme siirtää kurpitsat suoraan kartanon portailta keittopataan!

Hellepäivät paahteisella pellolla olisivat kohtuuttoman uuvuttavia, ellei välillä pääsisi pulahtamaan ihanaan Mustijokeen!

Kasvua ja katetta

2011-07-04T10:58:00.000-07:00

Luomupuutarhuri-opiskelija kartanon keittiön vuoropäällikön kanssa keräämässä yrttejä risottoon.

Basilikaa riittää koko kesäksi!

Kasvilaatikoiden väliset käytävät saivat hakkeesta pehmeän katteen.

Rikkakasvien harausta ja kasvualustan ilmausta ennen kastelua ja ruohokatteen levittämistä.

Tuore ruohosilppu lannoittaa ja estää kosteuden haihtumista sekä rikkakasvien kasvamista porkkana- ja sipuliriveissä.

San Marzano luomutomaatti on ns. pastatomaatti. Luumunmuotoinen tomaatti sisältää vähemmän vettä ja on siksi kiinteämpi.

Puutarhurin pieni apulainen hoitaa mielellään kastelun.

Luomupuutarhuri-opiskelijoita tutustumassa kartanon keittiöpuutarhaan. Myskikurpitsan kasvua, kukintaa ja tilantarvetta tutkimassa.

Syötäviä koristuksia

2011-06-27T12:51:00.000-07:00

Ensimmäiset siniset kurkkuyrtin kukat voi kerätä jälkiruokia, salaatteja tai kylmiä keittoja koristamaan. Kurkkuyrtti eli purasruoho Borago officinalis on ilon ja rohkeuden yrtti. Jo roomalaiset ja kreikkalaiset aikojen alussa uskoivat sen lohduttavaan ja rohkeutta antavaan voimaan. Walesinkielinen kurkkuyrtin nimi tarkoittaa ilon yrttiä.

Kukat voi poimia heti niiden avauduttua joko käytettäväksi tai pakastettavaksi. Kukat ovat kauniita jääpaloissa.

Kurkkuyrtti on erinomainen mesikasvi, joka houkuttelee mehiläisiä puutarhaan. Kirvat suosivat kurkkuyrttiä ja jättävät muut kasvit rauhaan. Etenkin ruusujen ja härkäpapujen seassa kannattaa kasvattaa kurkkuyrttiä.

Keskiajalla timjamijuomaa rituaaleissa nauttimalla saattoi nähdä keijukaisia. Thymus 'Dooney Valley' on erittäin koristeellinen ja sen kullankeltaisen kirjavat lehdet tuoksuvat sitruunalle.Sekä lehdistä että kukista voi valmistaa yrttietikkaa- ja öljyä. Kukat ovat kauniita vesikannussa ja antavat raikkaan lisämaun ruoka-tai janojuomalle.

Latvominen kannattaa tehdä heti kukinnan jälkeen, jotta saa uusia vihreitä versoja.

"Hyöty ja kauneus ovat kaksi toisiinsa yhdistynyttä puutarhanhoidon tarkoitusta - Monet edeltä esitetyistä hyötykasveista täyttävät kehittyneemmänkin kauneustajunnan vaatimuksia, mutta puutarhan kauneudellista puolta arvonmukaisesti edustamaan tarvitaan kuitenkin erityisiä kaunistekasveja." - Kotipuutarhuri Hyvönen 1929 (Oi, terve tarhurineito... Aino Sibeliuksen puutarha)

Kartta kasvuun

2011-06-26T10:45:00.000-07:00

Lopulliset kasvupaikat ovat kartalla! Kyssäkaalit supistuivat muutamaan taimeen totaalisen kirppatuhon jälkeen.

Kesän makuja ja kivituhkaa

2011-06-22T12:28:00.000-07:00

Tomaatti-raparperisalaatti maistuu kesälle!

Moni miettii mihin kaikkeen muuhun raparperia voisi käyttää piirakoiden ja kiisseleiden lisäksi. Kartanon keittiön vinkki on marinoida kuorittua raparperia ensin öljyssä, sokerissa (tai hunajassa) ja suolassa sekä tilkassa balsamicoa ennen salaatin tarjoamista. Myös timjami ja timjamin kukat sopivat tähän kesäsalaattiin.

Kivituhka levitettiin keittiöpuutarhamme pääkäytäville sekä koneellisesti että käsin.

Luomupuutarhuri-opiskelija levittää kivituhkaa pääkäytäville. Sivukäytäville laatikoiden väliin on tulossa koristehaketta.

Puutarha-alue sala-ojitettiin ja samalla ympärille istutettiin kartiotuijat. Aluetta rajaamaan rakennetaan vielä aita, johon suunnitellaan myös tarvittavat tuulensuojat joko kasveista tai kankaasta.

Punabasilika ja kanelibasilika nauttivat tasaisen kosteasta ja lämpimästä kasvupaikastaan.

Keittiöstä käydään kahvilla uuden keittiöpuutarhan keskellä.

Kartanon lounaalla ja tomaatit suojassa

2011-06-16T12:40:00.000-07:00

Kartanon lounaalla herkuteltiin tänään ruohosipuli-uunimunakkaalla, jonka kruunasi tervasilakka, sinappismetana ja balsamico sekä tietysti oman maan vihannesportulakka ja kirveli.

Vihannesportulakka

Trädgårdsportlak
Portulaca oleracea subsp. sativa

Yksivuotista vihannesportulakkaa on kasvatettu Suomessa 1600-luvulta asti. Säätyläisillä se kuului 1800-luvulla suosituimpiin keittiökasveihin. Runsaasti C-vitamiinia sisältävänä se on ollut tärkeä yrtti keripukin ehkäisyssä. Lehdet sisältävät myös paljon omega-3-rasvahappoja. (Hyötykasviyhdistys)

Kirveli

Körvel
Anthriscus cerefolium

Yksivuotinen koiranputken sukulainen. Kotoisin Länsi-Aasiasta ja Itä-Euroopan eteläosista. Tunnettiin jo 1200-luvulla. Käytetään persiljan tavoin. Tanskalainen kirvelikeitto on kuuluisa. Kirveli sopii myös perunan mausteeksi. Monet maustavat sieniruokia kirvelillä. Kirvelimehu kasvovetenä voimistaa, puhdistaa ja kirkastaa ihoa. Sisältää runsaasti C-vitamiinia. Kirvelillä on maustettu myös viinaa.

Saksankirveli

Spansk körvel
Myrrhis odorata

Monivuotinen saksankirveli korkea pensasmainen ruoho, jolla on sananjalkaa muistuttavat lakritsan makuiset lehdet ja valkoinen kukinto. Viljelty paljon 1800-luvulla. Välillä jäänyt unhoon. Suomalaisen nimen on antanut Elias Lönnrot. Ruotsiksi kasvi on spansk körvel, eli espanjankirveli.

Lehtiä käytetään mausteeksi. Varsia voi käyttää hyvänmakuisina mehupilleinä. Juuri keitetään juurikkaiden tapaan. Koko kasvi antiseptinen ja hyvä ruuansulatukselle. Lehdet makeutusaineeksi diabeetikoille. Vihreitä, keskenkasvuisia siemeniä voidaan syödä karkkeina. (Hyötykasviyhdistys)

Väliaikainen tomaattisuoja työstettiin paikanpäällä.

Kasvihuone-kennolevyt kiinnitettiin tukevasti runkoon ja laatikkoon.

Iltapäivällä luomutomaatin taimet sekä San Marzano että Matinea pääsivät lopulliseen kasvupaikkaansa.

Siistipihan valikoimasta löytyy pyöreä hiekkalaatikko, joka sai multatäytteen ja kurkkuyrtit, kehäkukat, pensas-ja köynnöskrassit sekä ruiskukan siemenet. Laidalla voi istua ja nauttia ympäröivästä kasvusta ja tuoksuista.

"Puutarhaa pidettiin 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkupuolella tyypillisesti naisen alueena. Puutarhassa naisen sopi tehdä mielensä mukaan, päteä ja hiukan vapautuakin - muualla sellainen ei tullut kysymykseenkään. Tehdasmiljöissä oksasaksiin ja istutuslapioon tarttui kuitenkin hämmästyttävän usein myös mies. Monen kovana pidetyn liikemiehen herkkä puoli paljastui puutarhaharrastuksen myötä: kuka löysi kiireisen elämän keskellä aina aikaa kukkien hoivaamiseen, kuka kasvatti ruusukokoelmaansa vaivoja ja rahaa säästämättä, kuka taas huolehti työntekijöidensä viihtyvyydestä kustantamalla kasarmien pihoille ruusut ja angervot."

(Patruunan puutarha ja työmiehen kessupenkki - Tiina Koskimies)

Viimeiset laatikot saivat tänään kasvualustansa ja kohta lähes kaikki esikasvatetut taimet on istutettu.

Jora kompostori on pyörivä lämpökompostori, helppo ja mukava käyttää ympäri vuoden. Jora 400 l soveltuu useamman perheen yhteiskäyttöön ja taloyhtiöille ja nykyaikaiseen kartanopuutarhaan!

Lisätietoja http://www.siistipiha.fi/kauppa/product.php?id_product=290

Aamiainen kartanon puutarhassa

2011-06-12T11:11:00.000-07:00

Aamiainen Hirvihaaran kartanon puutarhassa odottaa viulistin kanssa ihanassa kesäaamussa hääparia.

Keittiöpäällikkö on valmiina paistamaan aamiaisvieraille munakasta ja vohveleita.

Tunnelma aamiaishetkessä joen rannassa kartanon puutarhassa on sadunhohtoinen.

Vihdoinkin saimme kauan kaivattua ruohosilppua kartanon keittiöpuutarhaan. Lehmuskujalla traktorin ratissa Nummisista Heinolan biodynaamiselta tilalta Niklas.

Blogin pitäjän jälkikasvu ohjaa traktorin kuormineen oikealle paikalle.

Tämä on kesäpoikien hommaa! Tuore ruohosilppu pääsi heti torjumaan rikkaruohoja, pidättämään kosteutta ja ravitsemaan kasvua kurpitsojen, kaalien ja valkosipulien juurille.

Satoa keittiöön!

2011-06-08T13:05:00.000-07:00

Ensimmäiset yrtit kerättiin tänä aamuna Hirvihaaran kartanon keittiöön. Keittiöpäällikkö Mikko Liikaluoma ja keittiövuoropäällikkö Jouni Lehtonen tutustuivat sekä tulevaan kasvuun ja tarjontaan että keräsivät mukaansa päivän menuihin sopivia yrttejä.

Luonnonmukaisesti kasvatettua salviaa päätyi tänään salviavoiksi uunissa paistetun broilerin päälle.

Opettajat vieraina

2011-06-06T12:13:00.000-07:00

Mäntsälän Saaren kartanon Keudan viljelytiimin opettajat kävivät tutustumassa valmistuvaan keittiöpuutarhaamme.Luomupuutarhuri-opiskelija (oik.) sai monia vinkkejä ja ohjeita tulevaan kasvun kesään ja syksyyn, jolloin toivottavasti tästä ovesta kulkevat voivat nauttia kartanon oman puutarhan antia!

Yksinkertaisia ajatuksia puutarhanhoidosta

2011-06-06T05:13:00.000-07:00

Henric Lindsteenin 1745 Turun Akatemiassa kirjaamia

"Yksinkertaisia ajatuksia suomalaisten ryyti-ja puutarhain perustamisen mahdollisuudesta ja hyödystä"

Leipä on ihmisen tärkein elatusaine. Mutta kuinka surkea olisikaan elämämme, ellei meillä olisi muuta käytettävänä. Mitä hyvää ruokaa valmistetaankaan kaalistamme ja useammanlaisista herneistä? Mitenkä maukkaiksi tehdäänkään liemiruokamme monenlaisilla juurikasveilla? Miten monenlaatuisia salaatteja saadaankaan ryytitarhoistamme? Mitä herkkuja ovatkaan viini-, kirsikka-ja karviaismarjamme, joita voidaan syödä tuoreina tai monella tavalla laitettuna?

Omenamme, päärynämme ja luumumme voidaan lukemattoman monella tavalla valmistaa mitä ihanammaksi ruoaksi ja kaikenlaisiksi herkuiksi.

Sanalla sanoen ryytitarhan kaikkein vähäpätöisin ja pieninkin tuote voidaan käyttää hyödyksi, niin että kunnollinen puutarha tuottaa kolmannen osan vuoden elatuksesta ruokataloudessa. Täten toivon osoittaneeni, vaikkakin lyhyesti, niin kuitenkin riittävästi, ryyti-ja puutarhojen mahdollisuuden, hyödyn ja huvin Suomessa.

Lopuksi siis toivon, että puutarhaviljelys, joka on ollut niin kauan kapaloissa meillä, pian voisi saada lempeämmän kohtalon. Ajatelkaamme mitä hyötyä ja kaunistusta olisikaan maalle, jos kaikissa taloissa olisi puutarhoja ja ryytimaita. On onnellinen hän, ken Suomen heräävän näin kukoistuksessaan saa nähdä aikanaan!"

Viikonloppuna esikasvatetut taimet siirtyivät joukolla kasvulaatikoihin Hirvihaaran kartanolle. Yllä esitettyjä satoja vuosia vanhoja yksinkertaisia ajatuksia mietin upottaessani siemenistä kasvattamani taimet kasvupaikoilleen tuulen riehuessa yli 10 metriä sekunnissa pellolla ja kirppojen rynniessä lanttujen ja kaalien kimppuun!

Harsot ja verkot olisivat suojanneet kirpoilta, mutta tuulen voimalle ei voi ilman suojaa mitään. Taimet jaksoivat kuitenkin juurtua ja aamulla kastelukierroksella huomasin, että jopa jokunen kaalin taimikin oli jäänyt paitsi kirppojen valtauksesta.

Sisääntulon yrttilavassa voi nähdä ja haistaa laventelin, rakuunan, timjamin, basilikan (katoksen alla), rosmariinin ja salvian tuoksuvan kasvun.

Kaikki mahdolliset perinteiset torjuntakeinot on siis käytetty kirppojen torjuntaan lanttu- ja kaalikasveilta mukaanlukien myös pietaryrttikeite. Sunnuntaina tyhjensin myös kartanon savusaunan tuhkaluukun kaalimaahan - tuloksetta! Harso-tai verkkopeite heti kylvön jälkeen ja taimettumisen jälkeen vielä kolmeksi viikoksi olisi auttanut pelastamaan tuhotut taimet. Nyt kylvän lantun uudestaan ja pelastan harsolla jo kylvetyn kaskinauriksenkin, ennenkuin luteet löytävät pienet sirkkalehdet.

Siperian lehtikuusi-kuorma saapui viime viikolla ja uusia laatikoita päästään rakentamaan mm. kasvihuoneessa rehottavalle ruusupavulle ja salkopavulle, maa-artisokalle ja auringonkukille.

Kirppajahdissa

2011-06-02T13:50:00.000-07:00

Kepa- ja punasipulit keräävät voimia ja vastustuskykyä tuhkavedessä ennen istutusta.

Luomupuutarhurin tila-autoon mahtuu lantasäkkejä, taimia ja työvälineitä.

Kasvihuoneella odottavat vielä basilikat ja tomaatit tulevaa kasvupaikkaansa Hirvihaarassa.

Osa laatikoista sai tukevan annoksen turvelantaa ja olkia ilmaamaan tiivistä kasvulaustaa.

Ruohokatetta ja kanankakkaa suurimmille taimille. Luomuasiantuntijan J. Rajalan oppaissa kerrotaan tarkkaan kateviljelyn eduista luonnonmukaisessa viljelyssä:

• rikkakasvien kasvu vähenee tai estyy

• maan pintakerros pysyy hyvärakenteisena

• maan kosteutta säästyy

• pieneliötoiminta vilkastuu

• muovikatteet lämmittävät maata ja

varhaistavat satoa

• lahoavat katteet tasaavat maan lämpöoloja

• runsaasti typpeä sisältävät katteet, kuten

ruohosilppu, lannoittavat maata

Kyssäkaaleissa ja palmukaaleissa tekevät tuhojaan nyt kirpat.

Kirppojen vioitus näkyy reikinä ja koloina kaalin

lehdissä. Vioitusten estämiseksi taimet katetaan heti istuttamisen

jälkeen harsolla tai hyönteisverkolla ja kasvusto

pidetään istutuksen jälkeen kosteana sadettamalla.

Kirppoja voidaan torjua myös pyretriinillä, tuhka- ja kivijauhepölytyksillä

ja houkutella pois viljelmältä houkutuskaistoille.

Poistin harson liian aikaisin kasvuston päältä ja nyt taistelen tuhkalla ja pyydyskasveilla kirppoja vastaan. Ahkerat nakertajat ovat ehtineet jo syödä istuttamani pyydyskasvit kiinankaalit kuoliaiksi.

Paul Olssonin puutarhasuunnitelma kartanolle

2011-05-25T12:24:00.000-07:00

Kansainvälisestikin tunnettu puutarha-arkkitehti Paul Olsson teki puutarhasuunnitelman Hirvihaaran kartanolle 1918. Suunnitelmassa oli paikka keittiöpuutarhalle ja kasvihuoneelle. Ne hän suunnitteli tulevan keittiöpuutarhamme viereen ja huomattavasti suurempina aloina.

Paul Olssonin suunnitelmassa keittiöpuutarha sijoittui aivan joen tuntumaan ja olisi varmasti ollut käytännöllinen ratkaisu kastelun suhteen.

Kartanon sisääntulo suihkualtaineen ja lehmuskuja ovat säilyneet tähän päivään saakka.

Paul Olssonin maisemapiirustuksille on tyypillistä se, että niissä ei ole kasvien nimiä, numerointia eikä kasviluetteloa. Piirroksen kuvioinneista pitää päätellä mitä kasveja niihin voisi käyttää. Olssonin avustajien tekemissä piirroksissa sen sijaan on kasvien nimet ja luettelot. Olsson ei välittänyt niitä tehdä, sillä kasvit istutuksiin tuotettiin hänen omassa puutarhassaan Kauniaisissa, toteaa Minna Uusi-Simola

floristimestarin ammattitutkinnossa etätehtävänä tekemässään kartoituksessa
Hirvihaaran Kartanon historiasta ja sen vaiheista.

Paul Olssonin puutarhasuunnitelmat löysimme Suomen rakennustaiteen museosta. Hän on myös suunnitellut isänsä kanssa Kultarannan puutarhan, joka on säilynyt alkuperäisessä käytössä lohkomattomana aina tähän päivään saakka. Suuri osa Olssonin muusta tuotannosta on nimittäin joko tuhoutunut sodissa, palstoitettu osiin tai kaavoitettu alueena muuhun käyttöön.

Kasvu alkakoon

2011-05-20T21:48:00.000-07:00

Ensimmäinen taimi on istutettu keittiöpuutarhaamme! Talvikurpitsa Red Kuri peitettiin huolella myös hallaharsolla.

Kurpitsat ovat erittäin kylmänarkoja, mutta onneksi laatikkojemme korkeus maanpinnasta on yli puolimetriä. Luomupuutarhuri-opiskelija totesi myös istutusvaiheessa laatikoiden erittäin mukavan työskentelykorkeuden verrattuna maapinta-istutuksiin.

Esikasvatetut kevätvalkosipulit Flavorit pääsivät punajuuren kanssa samaan laatikkoon.

Kolme kilometriä Siperian lehtikuusta

2011-05-11T07:13:00.000-07:00

Ensimmäiset kasvimaalaatikot ovat valmiit ja asennettu paikoilleen! Näihin odotetaan lähiaikoina kasvualustaksi luonnonmukaista maaseosta, jossa on hietaa, tummaa turvetta, kalkkia ja Kekkilän luonnonlannoitetta. Laatikot täytetään ensin piripintaan ja odotetaan luvattua sadetta, jonka jälkeen tarkistetaan mahdollinen tarve lisätä multaa. Ja sitten hyvin taimettuneet talvikurpitsat ja kesäkurpitsat kasvuun...

Nämä laatikot ovat 22m2 ja 11m2. Yhteensä kaikkien 24:n laatikon tekemiseen tarvittiin kolme kilometriä puuainesta!

Kasvimaalaatikoiden asennuksesta ja kotipaketista lisää Siisti Piha Oy:n videossa http://www.siistipiha.fi/kauppa/product.php?id_product=273

Hokkaido-kurpitsaa ja lemmenomenia

2011-05-09T11:41:00.000-07:00

Herkullinen köynnöstävä salkopapu aloittelee kasvuaan kasvihuoneella.

Oranssi Hokkaido "Red Kuri" talvikurpitsa on vanha japanilainen lajike, jonka maku on pähkinämäinen ja väri upean voimakkaan oranssi. Erinomainen kurpitsa keittoihin ja leivontaan.

Luomuopiskelija sai valmistaa biodynaamisesti viljellyistä Hokkaido-kurpitsoista opintomatkalla Ruotsin Järnassa viime syksynä sosekeiton ja jokainen keittoa maistanut vannoi kasvattavansa tulevana kesänä tätä herkkua...

Suomessa ensimmäiset tomaatit kasvatettiin 1900-luvun alussa ja etenkin herraskartanoiden kasvihuoneissa tätä eksoottista "lemmenomenaa" harrastettiin ahkerasti. Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarhaan ruukutin tänään luomusiemenistä kasvatetun aikaisen ja runsassatoisen Matinan sekä luumunmuotoisen San Marzanon, niin sanotun pastatomaatin.

Lady Di ja Empress of India

2011-05-04T11:42:00.000-07:00

Lady Di on punaisena kukkiva ruusupapu ja jo siemenet ovat lupaus todella kauniista! Prinsessat pääsivät tänään kasvihuoneessa itämisen alkuun ja kaunistavat toivottavasti kesällä keittiöpuutarhamme sisääntuloa.

Niitä kehoitetaan yleensä hieman rapusttamaan hiekkapaperilla ja liottamaan yön yli ennen kylvöä.

Ruusupavun kukkia voi lisätä salaattiin ja papuja syödään nuorina pensaspavun tapaan kypsennettyinä.

Hehkuvan punaisena kukkikoon myös pensaskrassimme Empress of India tulevana kesänä! Pensaskrassi kukkii syksyllä ensimmäisiin pakkasiin asti ja antaa varmasti kaunista satoaan koristeiksi keittiömme jälkiruokiin ja salaatteihin. Myös krassin kirpeitä C-vitamiinipitoisia lehtiä voi käyttää salaateissa. Siemenet maistuvat kapriksilta ja kuivattuina niillä voi korvata pippurin. Krassi torjuu myös tehokkaasti kirvoja.

Keittiöpuutarhan pohjatyöt

2011-04-27T10:59:00.000-07:00

Kyssäkaali Azur Star on aikainen helppo lajike, jonka kasvuaika on vain 50 vrk. Biodynaamisia Azurin siemeniä kylvin kasvihuoneella 18.4. ja parin viikon päästä voin istuttaa muutaman yöpakkasasteenkin kestävän kyssäkaalin taimen kartanon uuteen keittiöpuutarhaan!

Kyssäkaali-omenapaistos porsaankyljysten kera tai kyssäkaali-mantelilaatikko...

Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarha perustetaan aurinkoiselle lievästi viettävälle viljapellolle. 20 x 30 metrin alueelle levitetään ensin Plantexin maakatekangas, joka päästää lävitseen veden (70l/m²/s), ilman ja ravinneaineet ilman että rikkaruohot kasvavat läpi. Kangas säilyttää maakosteuden ja lämmön sekä antaa maan hengittää. Ja kankaan päälle salaojasoraa 50 kuutiota.

Luomupuutarhuri-opiskelija lapiohommissa.

Palmukaali Nero di Toscana ja säätyläisten suosituimpiin keittiökasveihin 1800-luvulla kuulunut vihannesportulakka

saavat vielä hetken kasvaa kasvihuoneessa ennen istutusta. Vihannesportulakan lehdet sisältävät paljon omega-3 rasvahappoja. Ne maistuvat hieman suolaisilta ja kirpeän hapokkailta.

Viljelysuunnitelmassa näkyvät lajit kuhunkin kasvilaatikkoon. Periaatteena on ollut sekoittaa hyviä kumppanuuskasveja. Joukosta puuttuvat karkottajakasvit (samettikukat, kamomillasauniot ja kehäkukat) sekä pyydyskasvit.

Keskellä sijaitsevaan lasten pyöreään hiekkalaatikkoon tulee syötäviä kukkia (krasseja, orvokkeja, kurkkuyrttiä, ruiskaunokkia). Kasvihuoneessa on tomaatin ja basilikan lisäksi tarkoitus kasvattaa myös salkopapua sekä tuoksupelargonioita.

Pinta-ala on 20 x 30 metriä eli 6 aaria, josta viljelypinta-alaa saadaan n. 280 m2.

Työt aloitettu

2011-04-24T12:40:00.000-07:00

Ensimmäiset luomusiemenet Hirvihaaran kartanon ryytimaahan on kylvetty kasvihuoneessa. Palmukaali ja kyssäkaali itävät jo. Tomaattikin odottelee ruukutusta isompaan... pääsiäisen jälkeen aloitamme kasvimaan rakennustyöt!

Tässä upea kooste Hirvihaaran kartanon historiallisista vaiheista: Tämä on Keuda Mäntsälässä opiskelleen
Minna Uusi-Simolan

floristimestarin ammattitutkinnossa etätehtävänä tekemä kartoitus
Hirvihaaran Kartanon historiasta ja sen vaiheista >

Keuda Mäntsälä

FM3 2008

Minna Uusi- Simola

Hirvihaaran kartano

Hirvihaaran kartanon vaiheet
Esipuhe ja Hirvihaaran ja tulitikkutehtaan historiaa
Hirvihaaran kartanon rakennuttaminen

Kartanon analysointi

Puutarha ennen

Puutarha nyt

Herman Holmberg, insinööri ja tulitikkutehtailija

Kartano vaihtaa omistajaa

Kartano kukoistaa jälleen

Loppusanat

Lähdeluettelo

Hirvihaaran kartanon vaiheet

1877 Frans Holmberg ostaa Mäntsälän tulitikkutehtaan

1901 Tehdas siirtyy Herman Holmbergille Fransin kuoltua

1918 Herman Holmberg rakennuttaa Hirvihaaran kartanon, arkkitehdiksi Jarl Eklund ja maisemasuunnittelijaksi Paul Olsson

1926 Herman Holmberg menehtyy onnettomuuden seurauksena ja leski myy tulitikkutehtaan ruotsalaiselle Kreuger-trustille

1927 Mäntsälän kunta ostaa Hirvihaaran kartanon

1928 Pentti Sakkinen ostaa kartanon

1932 Kartano pakkohuutokaupataan ja se siirtyy takaisin Mäntsälän kunnalle

1934 Kartanosta kaavaillaan uutta kunnantaloa, mutta hanke raukeaa kun Johan ja Dagmar Ramsay ostavat kartanon

1939→ Kartano toimii kenttäsairaalana ja toipilaskotina

1951 Ramsayt luopuvat kartanosta ja Helsingin kaupunki ostaa kartanon

1952- 1989 Hirvihaaran kartano toimii miesten vanhainkotina

1989 Huonokuntoinen kartano palautuu jälleen Mäntsälän kunnalle

1992 Arto Hakala ostaa kartanon ja saneeraa sen ravintolaksi ja kokoushotelliksi

2003 Hirvihaaran kartano valitaan Vuoden Kokoushotelliksi

2008 Hirvihaaran kartano juhlii 90-vuotis päiviään

Esipuhe

”Hirvihaaran kartano sijaitsee samannimisen joen länsirannalla. Maasto on melko lakeata, ja kun aukeat ulottuvat aina tonttialueelle asti, näkee pohjoispuolella olevaa maantietä pitkin kulkeva matkailija kartanon esteettömästi. Puiston vehreys muodostaa kauniin taustan valkealle päärakennukselle, jota nuori lehmuskuja ei vielä kykene varjostamaan. Kartano on osa entisestä Lassilan perintötilasta, joka vuonna 1759 jaettiin kahteen ja myöhemmin neljään osaan. Yksi osista sai nimen Hirvihaara.” Näin kertoo Suomen kartanot ja suurtilat – kirja vuodelta 1939.

Lehmukset ovat sen jälkeen kasvaneet ja kartano itse kokenut paljon.

Hirvihaaran ja Mäntsälän tulitikkutehtaan historiaa

Hirvihaara kuuluu Mäntsälän keskiaikaisiin kyliin, jossa jo 1550-luvulla oli yhdeksän taloa. Kylmät ja hallanarat maat sekä sotarasitukset tekivät siitä kuitenkin Mäntsälän toiseksi köyhimmän kylän. 1600-luvulla Hirvihaaran tilojen veroilla maksettiin armeijan palkkoja.

Hirvihaaraan perustettu Mäntsälän ensimmäinen tulitikkutehdas on tärkeässä roolissa Hirvihaaran kartanon historiassa.

Tulitikkutehtaan alku on ollut hieman monimutkainen. Omistajat ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin perustamisvaiheen jälkeen. Tehtailija Nils Ranius lähetti anomuksen senaatille syksyllä 1872, jossa hän pyysi lupaa rakentaa Hirvihaaraan Mattilan tilan maalle fosforitulitikkuja valmistava tulitikkutehdas. Raniukselta evättiin lupa rakentaa tulitikkutehdasta Hirvihaaraan, koska tulitikkutehtaat ovat vaarallisia työpaikkoja.
Vuotta myöhemmin 1873 kunnan vastustuksesta huolimatta senaatti myönsi Raniukselle toimiluvan Hirvihaaran Tulitikkutehtaaseen. Tuotanto alkoi vaatimattomissa oloissa pienessä hirsirakennuksessa Mattilan tilan alueella.

Tulitikkutehtaan privilegion osti toukokuussa 1874 helsinkiläinen toinen kamaripalvelija ja varatuomari Alarik Waselius. Häneltä tehdasprivilegio siirtyi vuoden 1876 alussa Mäntsälän Tulitikkutehdas Osakeyhtiön nimiin.

Tiheät omistajavaihdokset päättyivät, kun yhtiön omaisuus siirtyi kauppias Frans Holmbergille vuonna 1877. Frans Holmberg sai patentin ns. varmuustikulle vuonna 1882. Se oli sovellutus ruotsalaisen Gustaf Erik Paschin keksinnöstä vuodelta 1844. Tikku sai paljon huomiota lehdistössä ja kysyntä kasvoi niin suureksi, että se ylitti tehtaan toimituskyvyn.

Hirvihaaran kartanon rakennuttaminen

Frans Holmbergin kuoltua vuonna 1901 tehtaan omistajaksi tuli hänen poikansa Herman Holmberg. Hän osti Lassilan perintötilan maat itselleen 1905 ja rakennutti 1918 tilalle Hirvihaaran kartanon. Herman Holmbergin asui rakennuttamisen ajan Valkovilla- nimisessä rakennuksessa, joka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella.

Hirvihaaran kartanon suunnittelijaksi palkattiin arkkitehti Jarl Eklund, joka oli valmistunut Polyteknillisestä opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu) arkkitehdiksi 1899. Vuonna 1902 hän opiskeli kuvanveistoa Ranskassa Academie Colaros’sa. Hän teki mittauksia ja mittapiirustuksia Muinaistieteelliselle toimikunnalle (nyk. Museovirasto), työskenteli K.G. Nyströmin toimistossa vuoden, Yleisten rakennusten ylihallituksessa kaksi vuotta ja kolme vuotta Gesellius- Lindgren-Saarisen toimistossa. Vuonna 1905 hän perusti oman toimiston Helsinkiin. Eklund teki opintomatkoja Saksaan, Ranskaan, Espanjaan ja Italiaan.

Jarl Eklundin tuotanto käsittää lähinnä teollisuusrakennuksia, kartanoita ja yksityistaloja. Hän suunnitteli mm. Kemi Oy:lle Karihaaraan, G.A. Serlachiukselle Mänttään, Finlaysonille Tampereelle ja Rosenlewille Poriin. Hänen muista töistään voidaan mainita Helsinkiin suunnitellut Hankkijan (ent. Nikolajeffin) liiketalo, Kluuvikadulla sijaitsevan Karl Fazerin kahvila- konditorian sisustus, sekä Kalastajatorpan ravintola Munkkiniemessä. Hän osallistui myös Helsingin taidehallin suunnitteluun. Eklund suunnitteli lisäksi yksityistaloja Helsingin Kaivopuistoon ja Eiraan, mm. oman talonsa Armfeltintie 8:aan.

Hänen arkkitehtitoimistossaan Helsingissä työskenteli mm. Eero Saarinen, jonka kanssa hän otti osaa Suomen paviljongin suunnitteluun Pariisin maailmannäyttelyyn. Jarl Eklund on suunnitellut myös Saaren kartanon päärakennuksen (v.1928).

Arkkitehtina Jarl Eklund oli erityisen perehtynyt Suomen historialliseen arkkitehtuuriin ja hän oli varsin tunnettu kartanonisäntien keskuudessa. Eklund suunnitteli mm. moniin maamme kartanoihin niiden tyyliin ja historiaan sopivia muutoksia ja lisäyksiä. Hänen varhaiskauden luonnospiirroksiaan ei valitettavasti ole jäljellä, sillä hänen arkistonsa tuhoutui Helsingin pommituksissa.

Jarl Eklundin ohella Hirvihaaran kartanon suunnittelijana toimi kuuluisa puutarha-arkkitehti Paul Olsson (1890-1973). Hän oli aikansa vaikutusvaltaisimpia ja tuotteliaimpia puutarhasuunnittelijoita ja hänen kynästään on lähtöisin mm. Kultarannan (1916) suunnitelma, jonka hän teki yhdessä isänsä Svante Olssonin kanssa, Serlachius-museon, Espoonkartanon ja Saaren kartanon maisemasuunnitelmat. Suomen rakennustaiteen museossa on häneltä yli 2700 suunnitelmaa.

Kartanon analysointi

Analysointini keskittyy pääosin kartanon ulkoasuun ja puutarhaan, sillä kartanosta ei ole olemassa alkuperäistä pohjapiirrosta, eikä tiedetä, paljonko sisustusta ja huonejakoa on muutettu alkuperäisestä. Kalusteet ovat pääosin vanhantyylistä uudistuotantoa ja ne on hankittu vuonna 1992 ja sen jälkeen. Joitain huonekalulöytöjä on tehty myös huutokaupoista. Kartanon ulkoasu on sen sijaan pysynyt samanlaisena, lukuun ottamatta uutta keltaista väriä. Alkuperäinen puutarhasuunnitelma löytyi Suomen rakennustaiteen museon arkistosta ja kertoo omalta osaltaan aikakaudelle tyypillisestä maisemasuunnittelusta.

Hirvihaaran kartanon päärakennus on rakennettu tiilestä luonnonkiviselle perustalle v. 1918 ja se on alun perin rapattu valkoiseksi. Nykyisen voimakkaan keltaisen sävyn kartano on saanut vasta vuonna 2005. Keltainen väri tehostaa mielestäni valkoisten koriste- elementtien näkyvyyttä ja tuo koko rakennukselle selkeyttä ja ryhtiä.

Kartano on vanhoista tyyleistä yhdistettyä kertaustyyliä, joka vallitsi Suomessa funkiksen tuloon asti. Tämä rakennustyyli oli Suomessa yleisesti käytössä 1930-luvulle asti ja jälleen 2000-luvulla voidaan nähdä uudistuotannossa vahvasti samoja piirteitä; pylväät, päätykolmiot ja koristeelliset kaiteet ovat kaikki niitä yksityiskohtia, joita käytettiin esimerkiksi uusklassismin aikaan. Näitä piirteitä näkee nykyään etenkin kartanomaisten omakotitalojen suunnittelussa.

Hirvihaaran kartanossa myöhäisjugend ja uusklassismi ovat vahvasti läsnä, mutta tuntuu, että arkkitehti on yhdistänyt kaikki ideansa luovaksi sekamelskaksi. Eniten on ajanmukaisesti lainattu klassisesta aihevarastosta. Näitä aiheita ovat esimerkiksi joonialaismallia mukailevat pylväät, hammasleikkaukset arkkitraavissa ja kaiteet, joiden yksittäiset pienat muistuttavat antiikkista keramiikka-astiaa, jotka on liitetty rivistöksi. Tornit olivat jugendin-ajalle tyypillisiä, erilaisina variaatioina. Renessanssin ajasta on lainattu mm. erkkeri-ikkunat.

Kartano on rakennettu koillis- lounais- suuntaisesti, jolloin pääsisäänkäynti jää pohjoisen puolelle ja salista ja avoparvekkeelta avautuu näkymä kaakon ja etelän puolen jokimaisemaan. Talo on yksikerroksinen, ja siinä on verraten korkea nelilapekatto. Samanlaista katonrakennusmallia on paljon nähtävillä esimerkiksi Porvoon vanhoissa puutaloissa.

Ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläpuolella on pieni päätykolmio, joka on tyypillinen renessanssin ajan tyylikeino. Ikkunoiden alaosassa vuorottelee yksinkertainen konsolikoriste ja kaiteista lainattu pylväsrivi. Julkisivussa on ensimmäisessä kerroksessa myös yksi isompi soikea ikkuna ja sisääntulon sivuseinissä pienet soikeat ikkunat.

Epäkeskeistä pääsisäänkäyntiä koristaa nelikulmainen torni, joka on porrastettu monimutkaisesti ylöspäin. Tornissa on pieni parveke sisäänkäynnin päällä ja tornia koristavat toisen kerroksen kohdalla hiukan seinäpinnasta ulospäin kohoavat pylväsparit kulmissa. Samanlainen ratkaisu voidaan nähdä esimerkiksi Tampereen vanhan kirjaston tornissa. Tällaista seinäpinnasta kohokuviona erottuvaa pylväskoristetta käytettiin myös renessanssin aikaan. Torni kasvaa korkeutta erilaisin kerroksin ja koko komeus huipentuu kellotornimaiseksi rakennelmaksi.

Tornin vastapainona on toisella puolella harjakattoinen ulkonema päätykolmioineen ja puolikaari-ikkunoineen, jossa on altaania, eli kattamatonta parveketta kannattava avovilpola joonialais-pylväineen.

Itäpäädyssä on rakennuksen molemmin puolin eräänlainen erkkeri, jonka muodostavat seinäpinnasta ulospäin pullistuvat ikkunat. Myös katon ja kivijalan linja seuraavat tätä muotoa. Erkkerit olivat tyypillisiä pohjoismaisen renessanssin aikaan ja nykypäivänä niitä käytetään paljon omakotitaloissa näyttävyyttä tuovana tyylikeinona.

Lännen puolen päädyssä on palvelusväen sisäänkäynti ja käynti kellariin. Tätäkin sisäänkäyntiä koristavat pylväät ja päätykolmio, tosin vaatimattomampina. Yllättäen sivusisäänkäynnin (palvelusväen sisäänkäynnin) yläpuolelta löytyy pyöreä ikkuna katolla olevasta savupiippumaisesta lisäkkeestä.

Ensimmäisen kerroksen pylväikköjen ja ikkunoiden yläpuolella palkiston tilalla kulkee sileäpintainen listamainen osa ja sen yläpuolella ulkoneva hammastettu kattolista. Varsinaista räystästä ei ole, vaan kattopellitys lähtee kattolistan yläreunasta tehden pienen sisennyksen. Tästä jatkuu pystysuora osa, johon on sijoitettu kaarevia ikkunoita, jotka yläosastaan nousevat kohoumiksi katon reunalle. Tällaista ”tyyliä” on käytetty Helsingissä samoihin aikoihin rakennetuissa vuokrataloissa. Kaupungin silloinen rakennusjärjestys määräsi nimittäin korkeusrajan, joka mitattiin ainoastaan kattolistaan asti. Sota-ajan keinottelijat kiersivät kuitenkin tätä määräystä siten, että kattolistan yläpuolelle sovitettiin ullakkokerrokseksi naamioitu asuinkerros.

”Kun tällaisen, alkuaan hätäkeinona syntyneen muodon tapaa maatalossa tyylikeinon ominaisuudessa, niin se vaikuttaa ällistyttävältä. Mutta oman aikansa ilmiönä se on mielenkiintoinen.” (Suomen kartanot ja suurtilat, Jutikkala-Nikander).

Kartanon vihreä peltikatto nousee korkealle kaari-ikkunoiden yläpuolelle ja kätkee sisäänsä vielä yhden kerroksen.

Hirvihaaran kartano on suunniteltu virallisesti yksikerroksiseksi. Kellaritiloissa oli keittiötilat. Maan tasalla olevassa ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat mahdollisesti palvelusväen tilat ja suuri sali ja sen sivuhuone ja kaksi pienempää salia. Sisääntulohallin puisen portaikon alaosaa hallitsee uusklassismille tyypillinen marmorikuvioitu pylväs. Toisessa kerroksessa on 14 huonetta, osa niistä lähes 40m² suuruisia. Kattokerroksessa on sijainnut ainakin vilpola.

Nykyään kellari toimii keittiönä ja varastotiloina. Ensimmäisessä kerroksessa on kokoushotellin ruokasali ja sen vieressä pienempi huone, jonne buffetpöytä on yleensä katettu. Lisäksi on kaksi pienempää salia, jotka toimivat kokouskäytössä tai suurempia juhlia järjestettäessä juhlatilojen jatkeena. Lisäksi on neljä hotellihuonetta ja toimisto.

Alkuperäisestä sisustuksesta on alakerrassa säilynyt kaksi takkaa (lämmitysuunia). Molemmat on kaakeloitu valkoisilla kaakeleilla. Salin korkea kakluuni on muurattu nurkkaan puolikaaren muotoon ja sitä koristavat pylväänomaisesti muotoillut kaakelit. Tämä takka on pelkkä kulissi, sillä se on muurattu umpeen. Takkasalin takka on matalampi ja leveämpi ja sen koristekaakeleissa on laakerinlehti-seppele kuvio. Takkaa kannattelee molemmin puolin joonialaispylväät. Molemmissa takoissa on taotut uuninluukut.

Salin ja aulan erottavat alkuperäiset liukuovet ovat jugend-tyyliset. Lasiovia koristavat kahdeksankulmaisista kehyksistä luotu verkkomainen kuvio.

Sisääntuloaulassa on yksi täyspuinen kaksiovinen kaappi, joka on myös jugend-tyylinen. Sen ovissa on kaiverrettuna puu, joka muistuttaa tammea. Kaapin otsalaudassa toistuu sama lehväkuvio. Ovien yläosat ovat vihertävää epätasaista lasia. Kaappi ei kuitenkaan ole kartanon alkuperäistä kalustoa.

Toisessa kerroksessa sijaitsevat hotellihuoneet, jotka ovat kaikki sisustettu erilaisiksi vanhanaikaisen tyylisesti. Siellä on myös kokoushuoneita ja iso oleskeluaula biljardipöytineen, josta on kulku julkisivun puolen terassille. Aulassa on myös samaa kaidetyyliä kuin ulkopuolen terasseilla ja vihertävät marmorikuvioidut pylväät, kuten portaikon alaosassa. Yksi nykyisistä kokoushuoneista on nimetty Laulusaliksi, koska Herman Holmberg oli ollut laulumiehiä ja järjestänyt usein illanviettoja tässä altaanille johtavassa huoneessa.

Patruuna- nimisessä huoneessa on jäljellä alkuperäinen takka, myös valkoisella laatalla päällystetty ja sitäkin koristavat kulmissa olevat joonialaispylväät.

Kattokerroksessa on kaksi saunaa, takkahuone ja tornille johtavassa käytävässä lasikattoinen vilpola. Saunatilat on rakennettu vasta myöhemmin, kun kartano jo toimi hotellina. Pyöreälle ikkunalle löytyy täällä selitys, se on saunatilojen hätäuloskäytävän ja takaportaikon ”kattoikkuna”.

Puutarha ennen

Olssonin Hirvihaaran kartanon maisemasuunnitelmassa keskeistä on muotopuutarha sisääntulon ja eteläisen rinteen puolella. Muu kasvillisuus on puistomaisempaa. Lehmuskuja tekee voimakkaan ohjaavan linjan rajatessaan kulkutien kartanolle keskellä peltoja. Kujanteen molemmin puolin ja koko pohjoisen ja lännen puolen sivustalle on piirretty kulkemaan sahalaitainen viiva, jonka voisi tulkita havuaidanteeksi tai vastaavaksi suojapuustoksi. Piirroksessa näkyy silloisten peltojen aluerajat katkoviivalla.

Ajopihan keskellä on pyöreäkulmaisen suorakaiteen muotoinen istutusalue, joka muistuttaa muodoltaan stadionia. Alueella on kahdessa sisäkkäisessä rivissä on mahdollisesti muotoon leikatut pensastot tai perennaistutukset. Rakennuksen julkisivun sisäänkäynnin ja vastakkaisen puolen vilpolan sivuilla on suorat istutusalueet. Näihin voisi kuvitella suunnitellun perennaistutukset, sillä monissa saman aikakauden kartanoissa on samalla tavalla sijoitetut perennapenkit, joissa on ollut esimerkiksi pioneita.

Etelärinteen puutarha jakautuu symmetrisesti kahteen muotoalueeseen, joita reunustavat mahdollisesti muotoon leikatut pensaat. Muotopuutarha päättyy joen rannan nelikulmaiseen oleskelualueeseen, josta on näkymä koskelle. Oleskelualue saattaa olla katettu tai siinä on ollut kaide joen puolella.

Keskipihan käytävät ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden, mutta jatkuvat polveilevina yhdyskäytävinä tontin reunoilla. Suorien kulkuväylien reunoille on tasaisin riveihin istutettu ilmeisesti pikkupuita rajaamaan käytäviä. Itse rakennuksen välittömään läheisyyteen on suunniteltu yllättävän paljon kasvillisuutta, sillä piirroksesta saa sen kuvan, että koko rakennus on pensaiden keskellä. Idän sivustalta joelle päin kulkeva käytävä on piirretty niin, että siinä saattaisi olla pergola, joka päättyy uimahuoneeseen joen rannalla. Vastaavasti länsilaidalle on piirretty samanlainen mahdollisesti katettu käytävä.

Aivan tontin eteläisimpään päähän on suunniteltu keittiöpuutarha ja melko suurikokoinen kasvihuone. Tähän aikaan kartanoiden piti olla mahdollisimman omavaraisia, jotta ne pystyivät ruokkimaan niin oman väen kuin palkollisetkin. Myös eksoottisia kasveja kasvatettiin, ja ne vaativat viileän talvehtimispaikan. Koska Herman Holmberg ehti asua kartanossa vain kahdeksan vuotta, ei kasvihuonetta ja laajaa keittiöpuutarhaa ilmeisesti koskaan rakennettu.

Kartanon nykyiset hiekkakäytävät ja polut seuraavat melko hyvin alkuperäispiirrosta.

Puutarha nyt

Nykyään kartanon maat rajautuvat pienemmälle alueelle. Kun kartano siirtyi sen nykyiselle omistajalle Arto Hakalalle, piha-alueet kaivettiin laajalti auki, jotta valaisimien vaatimat sähköjohdot ja esimerkiksi salaojat saatiin paikoilleen. Ei tiedetä, paljonko silloisia istutuksia tai pensasryhmiä hävitettiin samalla.

Kartanon ajopihan keskellä on nelikulmainen istutusalue, jonka keskellä on pyöreä suihkulähdeallas. Ajopihan kulkuväyliä on laajennettu, koska esimerkiksi linja-autojen täytyy mahtua kulkemaan pihalla. Lännen puoleiselle sivulle on rajattu parkkialue ja itäisellä puolella on uusi Ruusutalo-niminen rakennus majoitustiloineen. Samalla paikalla on ennen sijainnut varasto, jonka kartanonpuoleisessa päädyssä on sijainnut putka. Tätä kivijalkaa ei näy vielä Olssonin maisemapiirustuksessa.

Etelärinteen puutarhassa on leveä keskikäytävä jakamassa nurmialueen kahteen osaan. Keskellä hiekkakäytävää on neliskanttinen alue, johon on sijoitettu suuri jalallinen istutusastia. Hiekkakäytävän molemmin puolin on penkkejä ja joenpuoleisessa päässä ruukkuihin istutettuja pikkupuita.

Joessa on ollut myös saari, joka Paul Olssonin piirustuksessa on joen vastarannalla, mutta ilmeisesti ajan saatossa siirtynyt veden mukana kartanon puoleiselle rannalle. Saari piti kuitenkin ruopata pois, sillä se muutti joen virtausta niin, että savusaunan uimapaikan vesi ei enää vaihtunut.

Kartanon pihassa on ollut muun muassa suuria hopeakuusia, joista moni kaatui tai muuten vaurioitui 2000-luvun alussa riehuneen talvimyrskyn aikana. Vanhasta puustosta on jäljellä mm. mäntyjä, mutta lehtipuita on jouduttu karsimaan ikääntymisen vuoksi.

Herman Holmberg, insinööri ja tulitikkutehtailija

Herman Holmberg (1874- 1926) vietti värikästä elämää ja oli tunnettu mies myös Helsingin seuraelämässä. Hän avioitui vasta 50-vuotiaana 19-vuotiaan lakitieteen opiskelijan, Hjördis Berghellin kanssa. Nuori morsian oli suostunut vasta kolmannella kerralla Hermanin kosintaan. Herman oli tavannut Hjördisin hänen serkkunsa apteekkari Einar Idmanin luona Helsingissä. Hjördis luultavasti suostui kosintaan, koska myös hänen vanhemmillaan Hugo ja Wilhelmina Berghellillä oli suuri ikäero. Hermanin ja Hjördisin suuresta ikäerosta huolimatta avioliitto oli onnellinen. Lapsia ei tästä liitosta syntynyt.

Hirvihaaraan alettiin rakentaa uutta tulitikkutehdasta vanhan tuhouduttua tulipalossa 1920-luvun alussa. Rakennuttajana toimi tehtaan isältään perinyt insinööri Herman Holmberg. Tehtaan valmistumisvaiheessa perjantaina 13.11.1925 sattui onnettomuus. Herman Holmberg oli mukana, kun tehtaalle tuotiin uutta tulitikkujen kuivausrumpua. Insinööri jäi rummun alle, loukkaantui vakavasti ja kuoli vuonna 1926. Hän ei ehtinyt nähdä tehdasta valmiina.

Jäätyään leskeksi Hjördis myi tehtaan ruotsalaiselle Kreuger-tulitikkutrustille. Leski avioitui myöhemmin Saaren tulitikkutehtaan lääkärin kanssa ja he muuttivat pois paikkakunnalta.

Mäntsälän tulitikkuteollisuus eli loistokauttaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen tehtaat eivät kuitenkaan kestäneet ruotsalaisen Ivar Kreugerin tulitikkutrustin kilpailua ja joutuivat yksi toisensa jälkeen lopettamaan toimintansa. Hirvihaaran tulitikkutehdas lopetti toiminatansa vuonna 1929.

Parhaimmillaan Hirvihaaran tulitikkutehtaassa työskenteli 85 henkilöä. Tulitikkutehdas oli suuri työllistäjä Hirvihaaran alueella maanviljelyn lisäksi. Herman Holmberg oli omalla tavallaan uranuurtaja myös työntekijöidensä huolehtimisessa. Toukokuussa 1917 Mäntsälän Soukkiossa käytiin ensimmäiset neuvottelut maataloustyöväen työpäivän lyhentämisestä 11-tuntisista 10-tuntisiksi. Vähän myöhemmin insinööri Herman Holmberg otti käyttöön 8-tuntisen työpäivän omilla palkollisillaan.

Edistyksellisyydestä kertoo myös se, että Hirvihaaran läpi virtaavan joen koskesta tuotettiin sähköä Hirvihaaran tulitikkutehtaalle ja Hirvihaaran kartanoon jo 1920-luvulla alussa.

Kartano vaihtaa omistajaa

Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1927 ostaa lainan turvin Hirvihaaran kartanon Hermanin leskeltä Hjördisiltä.

Jo seuraavana vuonna kartano myytiin Pentti Mikael Sakkiselle, joka ei hoitanutkaan maksujaan. Tila pakkohuutokaupattiin 1932. Tilan rasitteena olleet lainat lankesivat kunnalle, joka joutui selvittelemään monenlaisia Sakkisen aiheuttamia sekaannuksia. Sakkinen oli muun muassa aktiivisena jäsenenä kapinaa suunnitelleessa ryhmässä, johon kuului myös Albert Vuori, Kauno Talanterä ja Rafael Sakkinen. Pentti Sakkisella oli ollut suoria yhteyksiä Lapuan liikkeen keskusjohtoon paikallistoimikunnan ohitse. Kaikki neljä näyttävät olleen aina paikalla, kun pitäjän lapualaiset ryhtyivät voimatoimiin tai joutuivat käräjille vastaamaan teoistaan. Kaikki neljä olivat aktiivisesti mukana Mäntsälän kapinassa ja Vuori, Talanterä ja Sakkinen saivat siitä myös tuomion. Vuonna 1932 kapinahenki leimahti uudelleen ja valtioneuvosto määräsi välittömästi nämä neljä miestä vangittaviksi. Sakkinen haettiin 60 poliisin voimin vankilaan kärsimään tuomiotaan, jonka hän oli saanut kapinaan yllyttämisestä ja sen johtamisesta. Kartano meni konkurssiin ja se siirtyi jälleen Mäntsälän kunnalle.

Tilan myynti eteenpäin onnistui vasta vuonna 1934, jolloin kartano siirtyi Johan ja Dagmar Ram-

sayn omistukseen. Samaan aikaan kartanoa oli suunniteltu uudeksi kunnantaloksi, mutta hanke raukesi ostajien ilmaannuttua.

Mäntsälän kunta oli saanut 1926 insinööri Herman Holmbergin testamenttilahjoituksena 50 000 markkaa sairashuoneen (sairaalan) perustamista varten. Talvisodan aikaan Saksassa aiemmin sairaanhoitajana toiminut vapaaherratar Ramsay perusti Hirvihaaran kartanoon kenttäsairaalan ja toipilaskodin. Hän oli Suomen punaisen ristin keskeisiä hahmoja. Sodan aikana Hirvihaaran kartanon tornia käytettiin ilmavalvontatehtäviin.

Kunta myönsi 1939 Lotta Svärd- säätiölle 10 000 markan avustuksen käytettäväksi sairaalan perustamiseen ja kuntoon saattamiseen. Toipilaskodissa toimivat hoitajina kunnan kiertävän sairaanhoitaja Eeva Liisa Sarkkisen lisäksi vapaaehtoiset naiset. Sairaalassa ei ollut vakituista lääkäriä – joskus kävi lääkäri Porvoosta – kunnes Mäntsälän kunnanlääkäri Andreas Carlberg määrättiin sinne rintamalta.

Hirvihaaran kartanon alakertaan perustettiin talvisodan aikana toipilaskoti, jota johti kartanon silloisen omistajan, vapaaherra Johan Ramsayn puoliso sairaanhoitaja Dagmar Ramsay (s. Ruin) (istumassa vuoteella). Ikkunan edessä istuu ruustinna Elma Mikkonen, hänen vierellään seisoo Annikki Krakau ja oven edessä kunnan kiertävä sairaanhoitaja Eeva Liisa Sarkkinen. Lähemmässä vuoteessa makaa toipilaana Reino Krakau ja seuraavassa Veikko Lilja. Kuva on vuodelta 1940. Eino Kiviniemen kok./MKK 9503:76.

Kesällä 1943 vapaaherratar Ramsay luovutti kulkutautisairaalalle talvisodan aikana hankkimansa hoitovälineistön, jonka oli ostanut kunnan myöntämällä 10 000 markan määrärahalla. Kulkutautisairaala toimi Hirvihaaran kartanon mailla lähellä Sepänmäkeä.

Hirvihaaran kartano siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1951. Helsingin kaupunki teki siitä asunnottomien miesten vanhainkodin. Nämä irtolaiset ”siivottiin” alun perin Helsingin olympialaisten aikaan vuonna 1952 pois katukuvasta. Tänä aikana kartanon pihassa olleen varastorakennuksen putka oli vakituisessa käytössä. Putkaan joutuivat selviämään liikaa alkoholia nauttineet. Hirvihaaran kartanoa kutsuttiin pitkän aikaa ”ukkokodiksi”. Vanhainkoti lopetti toimintansa vasta vuonna 1989.

Kartano kukoistaa jälleen

Kartano palautui jälleen Mäntsälän kunnalle erittäin huonokuntoisena. Kunta myi sen maa-alueineen tammikuussa 1992 sen nykyiselle omistajalle Arto Hakalalle. Kartano saneerattiin perusteellisesti ja se avattiin kesällä 1992, jolloin Mäntsälässä oli asuntomessut. Asuntomessut toivat myös ensimmäiset asiakkaat uudelle kartanohotellille. Sen jälkeen kartano onkin niittänyt mainetta. Mercuri International valitsi sen Vuoden kokoushotelliksi 2003 ja samana vuonna Taloustutkimuksen teettämässä tutkimuksessa kartano valittiin Suomen parhaaksi kokoushotelliksi.

Kartano on erittäin suosittu häiden ja muiden juhlien pitopaikka ja myös ulkopaikkakuntalaiset ovat löytäneet kartanon. Hääjuhlapaikaksi kartano täytyy varata noin vuoden etukäteen. Tänä kesänä 2008 kartanossa järjestetään 11 häät.

Kartanon ravintola toimii tilausperiaatteella. Satunnaista matkailijaa ei välttämättä voida ottaa vastaan, jos kartano on jo varattu yksityistilaisuutta varten.

Kartanon alueella on myös vanhaan perunakellariin tehty viinikellari, savusauna, tennisklubi, joka myös toimii kokoustilana sekä metsäpolun päässä oleva laavu. Kartanolle pääsee myös helikopterilla, sillä niille on varattu laskeutumiskenttä kartanon läheisyydestä.

Kartanon pihapiirissä on myös Suomen vanhin automuseo.

Loppusanat

Kartanon historiaan tutustuminen oli erittäin mielenkiintoista ja historiallinen salapoliisityö imaisi mukaansa. Työstä tuli huomaamatta ehkä turhankin laaja, sillä kartanon historia pitää sisällään niin paljon erilaisia mielenkiintoisia vaiheita.

Suurin onnistumisen kokemus tuli löydettyäni Suomen rakennustaiteen museosta alkuperäisen Paul Olssonin maisemapiirustuksen vuodelta 1918. Sen olemassaolosta eivät tienneet edes kartanon historiaa aiemmin selvittäneet.

Hirvihaaran kartanon historiasta on paljon tiedonmurusia hajallaan esimerkiksi Mäntsälän historiasta kertovissa teoksissa, mutta kartanon omaa historiaa ei ole kirjattu yksiin kansiin. Eri teoksista kootut tiedot ovat toisinaan ristiriidassa keskenään, vuosiluvuissa on heittoa ja asiat esitetään hiukan eri valossa riippuen tekijästä. Kartanomatkojen Marjut Jokinen, joka on selvittänyt laajimmin kartanon historian värikkäitä yksityiskohtia, oli minulle suurena apuna yksityiskohtien tarkastamisessa. Kuitenkin monet asiat jäävät historian pimentoon, sillä kukaan ei ole niitä kirjannut aikanaan ylös, eikä ole enää montaa henkilöä, jotka niistä kertoisivat.

Kartano jatkaa elämäänsä, jälleen kukoistaen, koettuaan 90-vuotisen olemassaolonsa aikana niin sodat, pula-ajan kuin tiheät omistajanvaihdoksetkin. Komeaa kartanoa kelpaa esitellä niin kotiseudun asukkaille kuin kauempaakin tuleville.

Lähteet:

Eino Jutikkala, Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat

Mäntsälän historia osat I, II ja III

Next Hotel Hirvihaaran kartano

Mäntsäläseura/ kotiseutupolut

Nyhotcompany

Museovirasto

Suomen rakennustaiteen museo, Erkki Vanhakoski, Antti Aaltonen

Kansallisarkisto

Virtuaaliyliopisto.juy.fi 26.6.2008

Rakennusperintö.fi

Pertti Toukkari, Puutarhahistoriaa

Kotiseutumme Mäntsälä, Pohjoismainen Kirjatuotanto Oy, 2007

Marjut Jokinen, Kartanomatkat

Juha Jalonen, Tampereen ammattikorkeakoulu, talonrakennustekniikka